Kun puhutaan suomalaisen iskelm\u00e4n kultakauden merkitt\u00e4vimmist\u00e4 \u00e4\u00e4nist\u00e4, Vieno Kekkonen on nimi, joka nousee esiin ajattomana ja arvostettuna artistina. H\u00e4nen pehme\u00e4, tyylik\u00e4s ja tulkinnallisesti syv\u00e4llinen laulu\u00e4\u00e4nens\u00e4 valloitti suomalaisten syd\u00e4met 1950-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja on resonoinut vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin. Kekkonen on luonut pitk\u00e4n ja menestyksekk\u00e4\u00e4n uran, joka ulottuu aina 2000-luvulle saakka, tehden h\u00e4nest\u00e4 yhden suomalaisen viihdemusiikin kest\u00e4vimmist\u00e4 symboleista.<\/p>\n
Vieno Hellevi Kekkonen syntyi 6. syyskuuta 1934 Karttulassa, pieness\u00e4 kunnassa Pohjois-Savossa. Musiikki oli l\u00e4sn\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n varhain; h\u00e4nen ensimm\u00e4inen julkinen esiintymisens\u00e4 tapahtui jo seitsem\u00e4nvuotiaana, laulaen kaatuneiden muistotilaisuudessa is\u00e4ns\u00e4 menehdytty\u00e4 jatkosodan alussa. Kansakoulun j\u00e4lkeen Kekkonen muutti Kuopioon, jossa h\u00e4n ty\u00f6skenteli ensin lastenhoitajana ja my\u00f6hemmin tarpeistonhoitajana Kuopion Yhteisteatterissa.<\/p>\n
Teatteri toimi ponnahduslautana kohti ammattilaisuraa. H\u00e4n opiskeli Teatterikoulussa ja valmistui n\u00e4yttelij\u00e4ksi vuonna 1956, ehtien n\u00e4ytell\u00e4 my\u00f6s Lahden kaupunginteatterissa. Teatterikoulun kurssikavereihin kuului tunnettuja nimi\u00e4 kuten Heidi Krohn, Tea Ista ja Ritva Valkama. N\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6n kokemus antoi Kekkosen my\u00f6hemmille musiikkiesityksille erityist\u00e4 karismaa ja syvyytt\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n pystyi el\u00e4ytym\u00e4\u00e4n kappaleiden tarinoihin ainutlaatuisella tavalla.<\/p>\n
1950-luvun loppu oli murrostaikaa suomalaisessa viihdemusiikissa, kun amerikkalaisper\u00e4iset k\u00e4\u00e4nn\u00f6siskelm\u00e4t ja modernimmat soundit valtasivat radiotaallot. T\u00e4h\u00e4n muutokseen Vieno Kekkonen hypp\u00e4si mukaan luontevasti. Spede Pasanen, tuolloin Kuopion kaupunginteatterin avustaja, kannusti Kekkosta osallistumaan Fazer-levy-yhti\u00f6n koelaulutilaisuuteen. Tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Toivo K\u00e4rki vaikuttui Kekkosen \u00e4\u00e4nest\u00e4 ja teki levytyssopimuksen.<\/p>\n
H\u00e4n nousi nopeasti suosioon Toivo K\u00e4rjen ohjauksessa. Vieno Kekkosen tunnetuimpiin levytyksiin lukeutuvat monet ikivihre\u00e4t k\u00e4\u00e4nn\u00f6siskelm\u00e4t, kuten “Preerian keltainen ruusu” (1955), “Sateenkaaren tuolla puolen” (1956), “S\u00e4vel rakkauden” (1957), “Hiljaa virtaa joki” (1959), “Ei koskaan sunnuntaisin” (1960), “Kes\u00e4y\u00f6” (1960) ja “Ensimm\u00e4inen rakkaus” (1962). H\u00e4n levytti my\u00f6s K\u00e4rjen s\u00e4vellyksi\u00e4, kuten “Suezista etel\u00e4\u00e4n” ja “Sakura no hanan”. H\u00e4nen levytyksens\u00e4 yhdistiv\u00e4t teknisen puhtauden ja luonnollisen tulkinnan, mik\u00e4 teki h\u00e4nen \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4n ajattoman.<\/p>\n
Vieno Kekkosen ura ei rajoittunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n laulamiseen. H\u00e4nen n\u00e4yttelij\u00e4taustansa avasi ovia my\u00f6s elokuviin. H\u00e4n esiintyi muun muassa Matti Kassilan ohjaamissa elokuvissa Hilmanp\u00e4iv\u00e4t<\/em> (1954), jossa h\u00e4nell\u00e4 oli apteekkineidin rooli, ja Is\u00e4n vanha ja uusi<\/em> (1956), jossa h\u00e4n n\u00e4ytteli arkkitehti Pekanp\u00e4\u00e4n tytt\u00e4ren yst\u00e4v\u00e4t\u00e4rt\u00e4 Tuulaa.<\/p>\n Kekkonen oli aktiivisesti mukana tanssilavakulttuurissa ja esiintyi lukuisten orkestereiden ja yhtyeiden, kuten Four Catsin, kanssa. N\u00e4m\u00e4 lavakeikat olivat aikansa kansanjuhlia, joissa yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4si nauttimaan el\u00e4v\u00e4st\u00e4 musiikista ja unohtamaan arjen murheet tutun \u00e4\u00e4nen johdolla.<\/p>\n Yksi usein toistuva kysymys Vieno Kekkosen uran varrella on ollut h\u00e4nen suhteensa presidentti Urho Kekkoseen. Vastaus on kyll\u00e4: heid\u00e4n is\u00e4nis\u00e4ns\u00e4 olivat veljeksi\u00e4, mik\u00e4 teki Vienosta presidentin pikkuserkun. T\u00e4m\u00e4 yhteys her\u00e4tti luonnollisesti paljon julkisuutta ja kiinnostusta, mutta Vieno Kekkonen itse keskittyi aina vaatimattomasti taiteeseensa.<\/p>\n Vuonna 1964 Vieno Kekkonen avioitui Eero Saurin kanssa, ja he saivat kaksi tyt\u00e4rt\u00e4. Perhe-el\u00e4m\u00e4 kulki rinnakkain musiikkiuran kanssa. Eero Saurin j\u00e4\u00e4ty\u00e4 el\u00e4kkeelle he muuttivat Pohjois-Ruotsiin Pajalaan, mutta my\u00f6hemmin palasivat Suomeen ja asettuivat Helsinkiin Oulunkyl\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Vieno Kekkosen \u00e4\u00e4nt\u00e4 on kuvailtu kirkkaaksi ja hallitun l\u00e4mpim\u00e4ksi. H\u00e4n ei ollut pelkk\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6siskelmien esitt\u00e4j\u00e4, vaan tulkitsija, joka antoi kappaleille suomalaisen sielun. H\u00e4n oli osa 1950-luvun tunnettujen naisartistien kolmikkoa yhdess\u00e4 Brita Koivusen ja Pirkko Mannolan kanssa. My\u00f6hemmin, Brita Koivusen vet\u00e4ydytty\u00e4, Marjatta Lepp\u00e4nen liittyi trion j\u00e4seneksi, ja Vieno Kekkonen jatkoi esiintymisi\u00e4 heid\u00e4n kanssaan aina 2000-luvulle saakka.<\/p>\n H\u00e4nen esiintymisuransa jatkui per\u00e4ti noin 65 vuoden ajan. Kekkosen lavapreesensiss\u00e4 oli rauhaa ja voimaa, eik\u00e4 h\u00e4n tarvinnut ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 lavatemppuja \u2013 pelkk\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olo ja \u00e4\u00e4ni riittiv\u00e4t valloittamaan yleis\u00f6n.<\/p>\n Syyskuussa 2024 Vieno Kekkonen t\u00e4ytti py\u00f6re\u00e4t 90 vuotta. Merkkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlistettiin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 juhlagaalalla Espoon Sellosalissa, jossa lavalla n\u00e4htiin kunnioitettu joukko artisteja, kuten Katri Helena, Ami Aspelund, Pirkko Mannola ja Vieno Kekkosen tyt\u00e4r Elina Sauri. Musiikkitoimittaja Maarit Niiniluoto on osuvasti todennut: “Vieno Kekkonen on kuin Suomi itse, sellaisena kuin kaikki sit\u00e4 kaipaavat”.<\/p>\n Samana vuonna, 2024, Kekkonen n\u00e4htiin my\u00f6s tasavallan presidentin itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhlavastaanotolla, Linnan juhlissa. Haastatteluissa h\u00e4n on kertonut pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4 vireytt\u00e4\u00e4n liikkumalla ja suorittamalla kotit\u00f6it\u00e4 omin voimin. H\u00e4nen mukaansa “toimeliaisuus on parasta l\u00e4\u00e4kett\u00e4 ik\u00e4\u00e4 vastaan”.<\/p>\n Vieno Kekkosen ura on paljon enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 kokoelma levytyksi\u00e4. H\u00e4n on olennainen osa suomalaisen kulttuurin jatkuvuutta, sillanrakentaja sodanj\u00e4lkeisest\u00e4 ajasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen tulkintansa ovat antaneet suomalaisen sielun monille ulkomaisille melodioille ja auttaneet yleis\u00f6\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisen kielen musiikin kautta.<\/p>\n Kekkonen on saanut pitk\u00e4st\u00e4 ja ansioituneesta urastaan tunnustusta, muun muassa Kullervo Linnan S\u00e4\u00e4ti\u00f6n palkinnon. H\u00e4nen \u00e4\u00e4nens\u00e4 on soinut niin radiossa, levyill\u00e4, televisiossa kuin lukemattomilla tanssilavoilla, ja se on ollut osa suomalaista arkea useiden sukupolvien ajan.<\/p>\n Vieno Kekkosen ura on vaikuttava osoitus lahjakkuudesta, pitk\u00e4j\u00e4nteisyydest\u00e4 ja rakkaudesta musiikkiin. H\u00e4n on el\u00e4nyt l\u00e4pi vuosikymmenten ja n\u00e4hnyt maailman muuttuvan, mutta h\u00e4nen \u00e4\u00e4nens\u00e4 on s\u00e4ilynyt \u2013 kirkkaana, aitona ja tunteikkaana. Se, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n edelleen yhten\u00e4 1900-luvun merkitt\u00e4vimmist\u00e4 iskelm\u00e4laulajista, alleviivaa h\u00e4nen pysyv\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n suomalaisessa musiikkihistoriassa. Vieno Kekkonen ei ollut vain aikansa t\u00e4hti; h\u00e4n on ja pysyy osana Suomen \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun puhutaan suomalaisen iskelm\u00e4n kultakauden merkitt\u00e4vimmist\u00e4 \u00e4\u00e4nist\u00e4, Vieno Kekkonen on nimi, joka nousee esiin ajattomana ja arvostettuna artistina. H\u00e4nen pehme\u00e4, tyylik\u00e4s ja tulkinnallisesti syv\u00e4llinen laulu\u00e4\u00e4nens\u00e4 valloitti suomalaisten syd\u00e4met 1950-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja on resonoinut vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin. Kekkonen on luonut pitk\u00e4n ja menestyksekk\u00e4\u00e4n uran, joka ulottuu aina 2000-luvulle saakka, tehden h\u00e4nest\u00e4 yhden suomalaisen viihdemusiikin kest\u00e4vimmist\u00e4 symboleista. Karttulasta […]<\/p>\n","protected":false},"author":20,"featured_media":45091,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_yoast_wpseo_title":"Vieno Kekkonen \u2013 Finnish Schlager Legend","_yoast_wpseo_metadesc":"Tutustu Vieno Kekkoseen, suomalaisen iskelm\u00e4n ikoniseen \u00e4\u00e4neen. H\u00e4nen vaikuttava uransa ja syd\u00e4nt\u00e4 koskettava laulu\u00e4\u00e4nens\u00e4 ovat valloittaneet kuulijat vuosikymm","_yoast_wpseo_focuskw":"Vieno"},"categories":[23],"tags":[],"class_list":["post-45092","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viihde"],"yoast_head":"\nSukulaisuussuhde presidenttiin ja perhe-el\u00e4m\u00e4<\/h2>\n
\u00c4\u00e4ni, joka kesti vuosikymmeni\u00e4<\/h2>\n
El\u00e4v\u00e4 legenda: 90 vuotta ja edelleen vire\u00e4n\u00e4<\/h2>\n
Vieno Kekkosen perint\u00f6 suomalaisessa kulttuurissa<\/h2>\n
Loppusanat<\/h2>\n